Arskan taksi

Arska avaa pussin Panttereita ja asettaa sen reisiensä väliin. Olvin Vichy ja Linkosuon Ruissipsit hikoilevat keskikonsolilla iltapäivän paahteessa. Arska kahmaisee pussista neljä pantteria suuhunsa ja pyyhkäisee rinnukselle tippuneet sokerit jalkatilaan. Hän pöyhäyttää viljanvalkeaa, pörröistä takatukkaansa ja näyttää pussia takapenkille.

“Vud juu laik sam vinnis kändi? Likoris. Veri guud.”

Saks Fifth Avenuelta kyytiin tullut nainen heilauttaa päätään kieltäytymisen merkiksi ja yrittää piiloutua designer-ostoskassien taakse.

“West 75th Street and Central Park West, please”, nainen sanoo hennolla itäeurooppalaisella korostuksella.

“Oukei”, Arska kuittaa. 

Arska ottaa puhelimensa ja valitsee kappaleen. Laiskahko rumpukomppi peittää osan New Yorkin liikenteen äänistä. Matin ja Tepon vauhti kiihtyy kohti täyttä laukkaa.

Arska laittaa vilkun vasemmalle ja kääntää auton keulan Madison Avenuen autovirtaan. Liikenne töksähtää saman tien. Lennän aurinkoon, Matti ja Teppo laulavat. 

“Luuks laik hevi träfik”, hän huikkaa takapenkille. Nainen siirtää katseensa jalkakäytävälle. Laitapuolen kulkija virtsaa roskikseen ja iskee naiselle silmää.

Arskan soittolistalla kappale vaihtuu. Hän tietää jo mitä on tulossa. 

“Mä oon maailmassa yksin, ilman sua”, laulaa Lauri Tähkä 25th Streetin kohdalla. Arska nielaisee. Miten Tähkä osaa aina pistää asiat niin hyvin? 

“Duu juu nou tis song? Veri feimös singer in Finland. Sings öbaut lounliness. Veri guud song.”

Nainen on ottanut puhelimen käteensä ja keskittyy ruutuun kaikin voimin.

“It is rili iisi tu pii lounli in tis pik siti. Ai heit tu pii lounli. Pat ai häd nou tsois. Ai häd tu liiv mai kantri pikoos ai kudnt liv theer enimoor. Ai häd ty liiv my lavli Finland. Nau ai äm ö refutsii.”

Nainen nostaa katseensa puhelimesta.

“Excuse me but did you just say that you are a Finnish refugee? That doesn’t make any sense.”

Arska pöyristyy.

“Ai äm. Ai kudunt liv in Finland bikoos of tö gavorment.”

“I didn’t know that the Finnish government expels its own citizens”, nainen kuittaa.

“Not tö houl gaverment. Ounli praim minister.”

“Isn’t your prime minister Sanna Marin?” nainen kysyy nopeasti.

Arskan kasvojen läpi kulkee inhon väristys. Hänen niskakarvansa nousevat pystyyn.

“Jes, höör. Meni piipl aar liiving Finland bikoos ov höör. Vii kool it Marin diaspora.”

Nainen laskee katseensa puhelimesta.

“Excuse me, did you just say Marin diaspora?”

“Jes, iksäktli.”

“How many exactly?”

“Theer is mii änd ät liist thrii moor.”

“I wouldn’t call that a diasprora”, nainen kuittaa ja siirtää katseensa takaisin ruutuun.

“Ai häv to tell juu, it is not iisi. Ai had gud laif in Finland. Gud job, gud friends. Ai nevö kuvitelt täd ai kud bii refutsii. Nau ai sit hier in New York, draiving taxi, lissening to Tähkä, and ai feel… lost.”

Arska huokaa ja katsoo kun bodattu mies vetää ilman paitaa leukoja rakennustelineissä.

“If ai kan evö go bäk, ai vill rent wan ruum from my haus for tö paperless. Bikoos ai nou hau it feels.”

Hetken kuluttua nainen nostaa katseensa ruudusta.

“Didn’t she have that dance video at some point?” 

“Jes shii did. Änd tät is vai ai häd tu liiv tö kantri. Liiv evriting bihaind”, Arska vastaa.

“So you left everything because your prime minister made a silly video?”

“ Ai juus tu bii ön entsineer in Finland. Tis is mai refutsii laif nou.”

“Again, I wouldn’t call a Finnish engineer moving to New York a refugee.”

Nainen palaa puhelimeensa.

“Ai siikd politikal äsailum pat vosnt given. Aim hier on a turist visa. Ai käänt ritöön ty Finland. It is tuu deintsorös.”

“How come it is too dangerous? What did you do?”

Naisen mielenkiinto herää.

“Vell ai kot ö bit drank van iivning änd meid a video maiself. Ai put it on TikTok änd it vent vairal. Evribadi soo it änd ai häd tu liiv. It is ool höör foolt. Ai kaant gou bäk.”

“Wait a second. Are you the Flour Guy?”

Nainen plärää nopeasti kännykkäänsä ja nostaa näyttönsä penkkien välissä olevaa paksua muoviseinämää vasten. Arskan ei tarvitse kääntyä katsomaan. Hän tunnistaa videon pelkistä äänistä. Taustalla kuuluu Kikan Mä tahdon viihdyttää minkä päällä kuuluu Arskan känninen Sanna Marin -imitaatio. “Mä olen Sanna ja mä olen jauhojengissä. Mun ihanien kaverien kanssa tässä vaan ollaan menossa kohta jonnekin vippiin ja otetaan vähän kokkelia nokkaan.” Arska alkaa rykiä videolla vehnäjauhopölyn vuoksi.

“Pliis put it övei.”

“Amazing. Now I understand why you had to leave your country. This has over 110 million views and over 700k dislikes.”

”Oy mai gaad, it is still krouing. Ai kän nevö gou bäk.”

”Do you have some kind of representation?”, nainen kysyy vakavalla äänellä.

”Vot das tät miin?”

”Like a manager or an agent.”

”Nou. Ai tsast draiv taksi pat ai heit it.”

”A friend of mine represents all kinds of viral celebrities.”

”Vot das tät miin?”

“You could make some serious money, you are the frigging Flour Guy! ”

Arska pysäyttää auton komean asuintalon eteen.

”Vii aar hier. Tät vud bii tventivoorfifti. Pat if juu kän ket mii tö mänätser ten tis is on mii.”

”That sounds fair. I can call her right away.”

”Kän shii oolsou ket mii ö waif?”

”I think that can be arranged.”

Arska nyökkää ja puristaa rattia.

”Or meibi paluulippu. Böt if ai gou bäk… ai gou tu tseil. Kantripetos. One tu ten jears.”

Nainen kallistaa päätään.

”For a TikTok video?”

”Jes. Tis is my laif. Waif or tseil. Haad disisön.”